Istória Likusaen

edit

Etimolojia Liafuan Likusaen

edit

Bainhira haree husi orijin liafuan ka etimolojia, liafuan Likusaen iha signifikadu oinoin. Signifikadu sira ne'e hanesan tuir mai ne'e: 1) Ular boot "Foho Rai", nune'e Likusaen tuir fiar no mitolojia katak nia mak Foho no Rai nia Nain no nia bele fila an (iha Tokodede dehan Likisa) ba Ular Foho Rai. Ular Foho Rai Likusaen ne'e kór makerek mutin, la hanesan ho ular sira seluk. 2) Liku ka haleu rai, signifikadu ida ne'e atu hateten katak Likusaen ne'e la hela de'it iha fatin ida maibé la'o likurai ka haleu rai iha Lorosae nian ka Likusaen katak la'o likurai lorosae. Nune'e, iha realidade hatudu katak naran, fatin, uma lisan, sasán lulik no knananuk tradisionál sira ne'ebé kait ho Likusaen iha fatin barak iha Timor Lorosae no Loromonu hahú husi Belu-Wehali to'o Wekeke, nune'e mós rai tasi-ketan Alor Kalabahi. Fatin sira ne'ebé iha ligasaun ho Likusaen hahú husi fatin tasi-mane ka sul Timor-Leste nian mak hanesan Taroman, Fatululik liga ho Uma Lisan Mane Hitu Likusaen, Kamanasa ho Suai Loro, Alas Manufahi, Weweke iha Uma Lisan Likusaen Dato Wain, iha Rai Klaran iha Liksa Dilor iha Aileu, iha tasi-feto/Norte iha Reinadu Likusaen husi Kerketu Motain ba Laran Dato Likusaen no karik iha mós fatin seluk ne'ebé iha mós fatin, ukun, sasán lulik no naran ne'ebé iha ligasaun ho Likusaen.

Likusaen nia relasaun ho Behael/Wehali

edit

Likusaen ne'e nia istoria relasaun ho Wehale iha tempu naruk ona no bainhira haree husi istoria orijin Behael/Wehale nian husi istoria versaun Mambae nian katak Behael/Wehale ne'e naran Beiala Feto dahuluk ne'ebé tun husi Loron/Lalehan mai husi Foho Ramelau hamutuk ho Bibili/Bibiku (Bei Mane) bele hatudu katak Likusaen ne'e oan husi Behael no Bebili/Bibiku nian. Jerasaun husi Behael/Wehale nian nafatin kontinua temi naran Behael/Wehale no Likusaen bainhira sira iha Foho Taroman, iha Postu Administrativu Fatululik, Munisípiu Covalima ho sira nia ksadan. Iha Foho Taroman nia tutun fatin ne'ebé lulik liu mak iha ne'ebé iha Ksadan Wehale no Likusaen Maubara tuir istoria husi ema sira husi Taroman, Fatululik.

Likusaen no Wehale nia istoria tun ba Beitun, Belu-Malaka

edit

Likusaen no Behael/Wehale harii sira nia ksadan iha foho Tialai Taroman nia tutun tanba iha relasaun ho delubiu ka rai nabeen, bainhira tasi taka hotu. Bainhira rai iha tetuk maran, jerasaun sira Likusaen no Behael/Wehale mós tun husi foho ba rai tetuk, maibé molok hela iha rai tetuk Bei sira sei ba fali iha Foho Merlilu iha Belu. Tuir istoria husi Taroman katak Likusaen no Behael/Wehale tun husi Taroman ne'ebé tuir knananuk tradisionál "Dalan Tuan Inuk Tuan: Lulun Biti Taroman Nae Merlilu Haholek, Bereliku felit lian semo tutuir" katak Bei sira lulun tiha biti ka muda fali sira nia uma lisan husi Taroman ba nahe fali biti ka ba harii fali lisan iha Foho Merliu. Husi foho Merlilu ne'e mak Bei sira tun fali ba iha rai tetuk hodi harii lisan no ukun iha ne'ebá. Ukun ne'ebé Likusaen no Behael/Wehale harii ne'e mak "Reinadu Maromak Oan Wehale". Iha Bei sira Likusaen no Wehale nia la'o ne'e, manu "Bereliku" iha Mambae folu "Beremeta" la'o tuir sira. Maubara nia parte la ba hamutuk ho Likusaen ho Behael/Wehale, maibé Maubara la'o fali ba iha tasi-feto ka Norte liuhusi Mota Loes hodi hela metin iha ne'ebá to'o ohin loron.

Likusaen no Behael/Wehali ho Asu no Manu

edit

Tuir istoria husi Mambae-Ramelau katak Bibili no BehaelWehale bainhira tun ba Ramelau, sira iha Asu no Manu ne'ebé hatudu materiál ka sasán sira ne'ebé uza hodi harii uma. Manu ne'e mak "Bereliku ka Beremeta" ne'e no ne'ebé nafatin la'o tuir jerasaun husi Likusaen no Behael/Wehali bainhira sira la'o ba. Nune'e, bainhira sira iha Belu, sira hanaran rai Asu Manu no bainhira jerasaun husi Likusaen nian ba iha Likisa, sira harii suku hanaran Asu Manu.

Likusaen no Reinadu Maromak Oan Wehali

edit

Jerasaun Likusaen no Behael/Wehali harii Reinadu Maromak Oan Wehali bainhira sira tun husi Merlilu ba rai tetuk ne'ebé hanaran Laran Wehali nu'udar kapitál reinadu nian, iha ne'ebé harii Tronu Maromak Oan nian. Reinadu Maromak Oan Wehale ne'e atu habelar nia ukun no reinadu, nia harii ka forma nia estrutura ukun ho Liurai bot 3 hodi hala'o knaar ukun. Liurai bot tolu ne'e entrega ba nia oan sira ho naran Liurai Wehali, Liurai Likusaen no Liurai Sonbai. Liurai sira ne'e hetan apoiu husi Loro no Dato sira ka liurai sira husi reinadu sira ne'ebé tama iha Reinadu Maromak Oan nia ukun. Liurai Likusaen ukun iha parte Lorosae nian to'o Alor Kalabahi, Liurai Wehali iha Rai Klaran no Liurai Sonba iha Loromonu to'o Flores-Laran Tuka.

Liurai Likusaen

edit

Versaun istórika

edit

Istoria kona-ba Liurai Likusaen iha versaun oioin no komplikadu. Iha istoria hakerek no la hakerek balun haktuir katak Liurai Likusaen iha Alas Manufahi, iha Suai Kamanasa, iha Luka Wekeke, iha Ermera Hatumate, iha Ermera Maubu, iha Liksa Dilor Hatubosa Aileu, iha Kerketu Motain Dili, iha Lara Dato Likisa, iha Asumanu iha Belu Timor Loromonu, nsst. Istoria sira ne'e akontese tanba iha periodu tempu naruk nia laran iha Maromak Oan Wehali ho Liurai no Loro Wehali nia oan barak mak la'o mai buka ukun iha Timor Lorosae no bainhira sira hela no ukun iha fatin ka reinadu ida, sira lori naran Liurai Likusaen nian.

Liurai Likusaen Primeiru

edit

Istória kona-ba Liurai Likusaen primeiru mós sei komplikadu hela no iha versaun oinoin. Iha versaun ida haktuir katak Liurai Likusaen hahú husi Liurai Bria Taek ne'ebé nu'udar oan husi Taek Malakan no Hoar Nain Daholek Merlilu Nain. Liurai Bria Taek ne'e kaben ho Bei Feto Bui Telik Mamorak Oan Wehali. Bei Feto Bui Telik ne'e tuir istoria husi Wehali katak nia hadau pozisaun Maromak Oan Wehali husi nia bin Hoar Diak Malaka no ikus mai sira funu no nia lakon, nia bin duni sai nia husi Wehali no ba hamutuk ho nia laen Liurai Bria Taek iha Alas Manufahi. Husi Alas Manufahi, Liurai Bria Taek nu'udar Liurai Likusaen primeiru ne'ebé ukun to'o Wekeke.

Teti Bere Likusaen

edit

Liurai Bria Taek no Maromak Oan Bui Telik ne'e iha oan mane rua mak Teti nu'udar maun no Bere nu'udar alin. Oan mane na'in rua ne'e la hela metin iha Alas Manufahi no Luka Wekeke, maibé la'o fali ba tasi-feto ka sul ho naran Loro Lesu no Kasu Lesu. Bainhira sira to'o iha sul, hasoru malu ho ema rai na'in bolu ho dalen Tokodede "Tere o Delesu" ka iha Tetun "Mosu sai husi rai". Ema rai na'in sosa Loro Lesu hodi ukun ho belak mean no gong ne'ebé sira nia beiala sira mosu husi rai mai lori kedas. Fatin ne'ebé entrega ba sira hodi hela tau naran "Hatu Loro ka Fatuk Loro" besik iha foho lulik beiala sira mosu mai naran "Tialau Kaimegi" no iha Hatu Loro ka Fatuk Loro nia okos iha Hatu Luli ka Fatuk Lulik ne'ebé atu hanesan ho fatin sira iha Taroman, Fatululik, Covalima fatin ne'ebé to'o agora iha ksadan Likusaen no Wehali nian iha ne'ebá.

Uma Lisan Teti Bere Likusaen no Reinadu Likusaen iha Sul

edit

Kasu Lesu ka Teti ikus mai harii nia Uma Lisan ho naran "Asu Teti Raebloi" no Loro Lesu nia jerasaun sira harii Uma Lisan Bere Teti Raemanus, Simau Beremanus, Lakadou Halibere, Serebite Antoni no Beisama Mausama no harii Reinadu Likusaen iha Sul. Uma Simau Beremanus sai hanesan Uma As ka Uma Liurai, Uma Bere Teti Raemanus mak hanesan Uma Takahila Damaat no Arame Rin ka nia funsaun mak hanesan odamatan atu tama ba palasiu Liurai nian no halo komunikasaun ho li'ur no laran, Uma Serebite Antoni mak hanesan kaer kroat no kakaluk, Uma Lakadou Halibere mak kaer bandu no halo justisa no Uma Beisama Mausama mak toma konta parte hatama sasan nian. Uma haat iha dalen Tokodede bainhira halo lia temi "Soa pat pada pat, toka pat tane pat, ri besi pat tali alar pat" ka iha Tetun dehan "uma haat tur fatin haat, tokan haat tanen hat, rin besi hat talin arame hat ne'ebé signika katak uma haat ne'ebé ezekuta ka hala'o ukun liurai Likusaen nian.

Uma As ka Uma Ain As no Uma Kraik ka uma Ain Badak

edit